Nyt se työtapaturma sitten tapahtui. Johan siinä menikin 27 vuotta.  Olen aina pitänyt itsestäänselvänä, että työtä tehdessä suojainten käyttäminen on hyvä, totuttu tapa, niin nytkin. Umpikypärä, kuulosuojaimet ja hitsarin hanskat eivät suojanneet tarpeeksi kun rälläköidessä metallisiru singahti keskelle silmää. Siinä se törrötti iiriksessä. Vesi valui silmästä ja oli pakko keskeyttää työt siihen. Menin peilin eteen ronkkimaan silmää ja tuntui, että sainkin sen sirun pois. Ja rälläköinti jatkuu. Sain työn tehtyä ja illansuussa kotona ei tuntunut mitään. No, seuraavana aamuna silmiä avatessa, silmässä tuntui olevan "hiekkaa". Pakko oli sitten mennä acutaan päivystykseen. Päivystyksessä silmää ronkittiin moneen kertaan ja lopulta lääkäri sanoi, että herra menee nyt silmäpolille. Mitä? Sinne siis, pyörätuolilla! Silmälääkäri tutki ja katsoi, otti poran (!) ja sanoi, että nyt pitää pitää silmä paikallaan. Toki,toki, pidetään silmä paikallaan. Niin vaan ruosteinen metallisiru poistui silmästä ja olo helpottui. Sain silmätippoja, (joka toinen tunti)ja silmävoidetta yöksi kotihoidoksi. Tarinan opetus on, että vaikka kuinka yrität suojautua, niin vahinkoja sattuu.

Ja sitten muihin aiheisiin...

Viime syksynä säädin Santalan Kimin WV Polo-ralliautoon talvisäädöt mutta Kim päätti kuitenkin jättää talven kilpailut väliin. Kimin antaman palautteen mukaan auto käyttäytyi hyvin ja oli harmillista, ettei vallitsevan tilanteen vuoksi autokunta voinut ajaa kilpaa.